Sanasto hankaluus Moikka, En ole löytänyt näille sanoille englannista suomeksi selkeitä käänöksiä, voisiko joku hyvin englannin osaava jeesata tässä? Eli: 'subtle', 'vague', 'unsettling' ovat kyseessä sanat. Sitten eroa näiden välillä: Lieju, rapa, määperä, kura, muta. On vain englanniksi tietääkseni 'mud', 'soil' ja 'dirt', mud on selvästi märkkää soil tai dirt, ja soil on aina maassa olevaa ainetta, mutta dirt voisi olla joko soil tai lika tietääkseni suomeksi. ...'lämmitellä, lämmittää, lämmetä, lämmitä. (kaikki olisi yksinkertaisesti 'warm up' englanniksi) ...Ja 'aukko', 'kolo' ja 'reikä' (tietääkseni 'hole' englanniksi) Hämmentävä homma! Selvennyksiä arvostetaan!

jälleen, edelleen ja vielä - ero Voisiko joku selittää ero niiden sanojen välillä? Kiitos.

Hypoteettinen kommenttini blogi postaukselle Monet Australialaiset tietävät kokonaan mitä tapahtuu maatiloilla, ja maaseutulaisten asenteista eläimiä kohti- 'villieläimien', 'ruokaeläimien', ja 'työeläimien' mukaan lukien, vaikka tietysti ei ole vain maaseudulaiset jokta ajattelevat sillä tavalla. Mutta monet jotka eivät tiedä koko tarinaa väittäisivät olevansa 'animal lovers', vaikka he kannattavat maatilan toimialaa tietoisesti tai ei, ostamalla vaikka maitotuotteita (Suomi, sekä US että Kanada ovat maailman isoimmat maitotuote kuljettajat muuten), ja muita eläimistä saavia tuoitteita jonka kautta eläimet kärsivät väistömättömästi yhdessä vaiheessa tai toisessa. Kamelit, hevoset ja aasit ovat vieraslajia muista mantereilta ja ovat olleet tuohoamassa meidän herkkää elinympäristöä Australiassa ajan mittaan. Viimeisissä vuosisadoissa uskomattomin (uskomaton?) määrä eläimiä ovat kuolleet sukupuuttoon elinympäristön hävikin ansiosta. Niiden poistaminen (eroon päästäminen?) on kamala todellisuus, mutta ainakin minun mielestäni kuula kalloon on paljon parempi kuin myrkyn käyttö, jota käytettään erityisesti ketun tappamisen kohdalla/ketun tappamisessa(?). Ehkä olisi inhimillisempi, tehokkaampi, laajasti levitty (wide spread, broadly spanning?) keino olemassa jolla keskeyttää niiden lisääntymisen, mutta se ei keksitään ikinä jos hallitus ei rahoita olellista tutkimusta luonnonsuojelun alalla. Siitä 'mulesing' käyntännöstä, en väitä tietää paljon, ja sen takia en voi kommentoida kovasti siitä olisiko parempi keino saatavilla, tai kärsivätkö lampaat hirveästi sen jälkeen. Mutta tiedän että kun häntä on lyhyempi ja iho on arpeuduttu, kärpäset eivät voi aiheuttaa infektiota, sekä muni, ja paljon kärsimyttä lampalle väistetään myöhemmin. Tunnen kansalaisena ihan avuttommaksi Australian luonnon säilymisen, uhanalaiseläimien suojelemisen ja maatilaeläimille(?) kohdelun kohdalla valitettavasti. Muistattehan että täman jutun suhteen, vähemmistön asenne ei heijasta kaikki muiden.

Pelkkää, pelkästään, vain- mitä on ero näiden välillä? Olisin kiitollinen jos saisin esimerkit :)

Selitys tarvittu: Erot suostua ja hyväksyä, sekä suhtautua ja reagoida verbien välillä? Kiitos etukäteen avusta.

Palaute artikkelille Suomen ja Australian joulun eroista Olen melkein samaa mieltä siitä mitä korjoitit, paisti pari eroa puuttuvat: Joulupuki vierailee kodeissa, mutta vierailu on sala homma tapahtuen (?) jouluaaton keskiyöllä kun lapset nukkuvat. Eli hänen ei pidä (should not=pitäisi?) näkyä. He laittavat maitoa ja keksijä keittiön pöydälle hänelle, sekä porkkanoita että ämpärin vettä pihalle poroille (ainakin Melbournessa tämä tapahtuu ;)). Ainakin kodissani joulupuki oli syönyt vähän herätessämme aamulla! Toinen ero, joka eroaa meidän joulu maailmaan jäljestä (tietääkseni) on meidän paloauton ja joulupukin pukuihin puettu palomiesten kiertaminen lähiöillä. Taas, en tiedä sattuuko tämä perinne vain Melbournen alueella tai muissa paikoissa, mutta he ajaavat kotien ohitse heittäen pakkauksia sipsiä etupihalla odottaville asukkaille, joulu musiikkiä päällä niin että heidän lähestyminen kuuluu ennen saapumista. On jännittävää Aussielaisille lapsille (jostakin syystä 😅)! Ja tietysti takapiha-kriketin pelaaminen joulupäivänä on yleinen perinne :).

Villi hälytys Viime aikoina yövyin vanhassa, historiallisessa talossa Oulunjärven rannan ääressä. Rakennuksessa käyttiin majoitus paikana 'uittomiehille' 1930 luvun asti. Toimin kansainvälinen työleiriohjaajana, niin olin ainakin Uiton majalla (paikan nimi) vastuullinen/vastuussa (?) ihminen, roolli johon en ollut tottunut. Ryhmä koostui kahdesksasta nuorista ihmisistä Euroopan ympäri ja lisäksi yhdestä ryhmän jäsenestä Koreasta kotoisin. Leiriläiset olivat 18 vuotiaista 28 vuotiaihin. Meidän arkipäivän tehtävä oli ottaa pois vanhoja päreitä ja rakentaa uudelleen pärekattoja, kahdella rakennuksilla nimenomaan, paikalla nimeltään 'Lamminahon talo' (aoin kertoa lisää tästä paikasta toisessa merkinnässä). Työ ja leiri kesti kaksi viikkoa/kahden viikon (?). Eräänä päivänä Uiton majalla talon hälytys soi erittäin äänekkäänä/äänekkäästi. Päivystysmiehen nimi luki seinällä näppäimistön ylläpuolella, niin tiesin että minun täytyy soittaa hänelle josta hermostuin hieman, sillä tiesin että kaiken minun piti selittää suomeksi. Erityisten asioiden kuvaileminen on haastava minulle suomen kielellä ja itse asiassa äidin kielellä molemmillä! Yleensä yksi suomalaisista ystävistäni hoitaisi sen puhelun sellaisessa tilanteessa, kuitenkin hyödyin sellaisesta mahdollisuudesta jossa suomalainen ei puhunut englantia. Joka tapauksessa, mies oli ystävällinen, maalainen tyyppi joka puhui, tietysti, sen alueen vahvalla murteella/korostuksella. En muista tarkka mitkä hänen ohjeita oli, mutta selitin ainakin että olin jo painanut tunnuskoodin näppäimistöllä, mutta soiminen ei lakkanut. Sitten hän neuvoi painaa toisia painikeita, jonka noudatin. Ei onnistunut. Hän onneksi sanoi että hän asui paikan lähellä ja kulkisi meidän luokse auttaakseen (jotta auttaa?). Kaikki järjestyi tietenkin saapuessaan (kun hän saapui?)!

Ensimmäiseni työpäiväni suomalaisessa koulussa Menin haastatteluun pari viikkoa sitten suomeksi ensimmäinen kerran. Olin huolestunut ja en ollut itsevarma siitä, koska en ole suomalainen ja siis tietysti en puhu täydellisesti vielä ja en ymmärrä kaikkea. Joka tapauksessa onnistuin napata sen paikan koulunkäyntiavustajaksi. Tiedän että se tapahtui ahkeruudeni ja vaivani ansiostaan suomen kielen opiskelulla joka tuntui tyydyttävältä. Aloitin (aloin/ruvesin/ryhdyin?) siinä uudessa koulussa tänään sijaisopettajana englannin kielen tunteissa koska se rehtori halusi 'testata' neljäsloukkalaisia jotka menevät muihin kouluihin ensi vuonna, puhumalla syntyperäisen puhujan kanssa. Minusta tuntuu että hän taittaa haluta nimittää minut uudeksi englannin kielen opettajaksi ensi vuonna myös, sillä hän oli lausunut haastattelussa että saattaa olla että tulen olemaan se oleva opettaja ensi vuonna. En tiedä mistä se riippuu, mutta ehkä miten sijais päiväni sujui! Oli niin söpöä millä tavalla lapset puhuivat englantia. Heti sellaisen ylpeä tunnen ilmestyi minussa, vaikka tapasin heidät vain vastan ja hetken. Ensivaikutelmani suomalaiskoulusta herätti hämmennyttä ja uteliaisuutta minussa. Olin hieman pihalla mistä heidän aikataulu oli, miksi lapset harhailivat ilman opettajia, ja miksi koulu päättyi aika varhainen, minusta; varttia yli kahdeltatoista. Mutta tiedän hyvin että koulutus järjestelmä Suomessa on ollut menestymässä, niin en epäilyttänyt mitään tapahtuvia asioita siellä. Tuntui vain omituiselta mihin olen tottunut verratuna omassa maassani. Tapasin muutamia uusia jäseniä henkilökunnasta, jotka tuntui rennoilta (kuin koulun ilmapiiri) ja kuin hyviltä tyypeiltä. Olen ainoa ulkomaalainen siellä josta minua huolestuttaa vähän, mutta minkäs teet! Minulla on selvä (kirkas?) päämäärä minkä minun tarvittaessa muistaa; parantaa sujuvuuttani ensi vuonna töissä, pystyäkseni opettamaan suomeksi lähin tulevaisuudessa. Olen noudattanut tähän asti suunniteltu polluni siihen maaliin!

Suomen kielioppi- nopea kysymys! Kiitos etukäteen Tämä on pieni osa minun omaa tekstiä: 'Ennen joulua olin viiden kuukauden suomen kielen kurssilla kehittääkseni kielitaitoani ja nostaakseni työmarkkinakelpoisuuttani Suomessa.' Minun kieli pari täällä Italkissä vaihti 'nostaa' 'nostaakseni':ksi sekä kehittää 'kehittääkseni':ksi kun hän korjasi sitä. Hän ei tiennyt miksi se on kirjoitettu sillä lailla, vain että on. Onko kukaan täällä sevitys tästä kielioppista? En onnistunut löytämään sitä selvitystä nettistä valitettavasti.