Marina
arvostelkaa pari runoa, kiitos! Hyvät ihmiset! Tässä olisi pyyntö... jo hyvin kauan minua vaivaa luomisen himo. Kun venäjäksi aina kirjoittelin jotain, nyt suomeksikin alkaa jokin tulla... ymmärrän toki että se ”jokin” ei taida ansaita yhtä mitään, ja sitä paitsi siellä on varmasti hirveesti virheitä. Kuitenkin kiinnostaa, miltä se tuntuisi suomalaisista. Arvostelkaa, kiitos! Ja jos mahdollista on, korjatkaa virheetkin! paljon kiitoksia etukäteen! Kun ensimmäinen lumi peittää maan, Sä sanot ”ollaan yksin maailmassa”. Ei ole järkeä ruveta pettämään, Jos totuutta ei ole olemassa. Ei koskaan jäädä rehellisiksi, Kun valheettakaan ei voi saada aikaan. Ja silti uskon sinun silmiisi Ja lohduttavan ensilumen taikaan. ... Tuuli kuivattaa märät posket taas Reikä sieluun jää ainiaks Se vain koittaa, jota koskettaa Ja joka kokemus tekee viisaammaks Joka kosketus osuu sydämeen Vastakaikussa vanha sydän lyö Sveitsin juustot kulkee itsekseen Kuuluu aukoissa tuulen vihellys Onneks, ryppyjä sieluun ei jää Pelkkä reijät.
2016年4月24日 18:48
回答 · 8
1
Hei Marina! Luin runosi, ja tässä muutama kommentti: Kun ensimmäinen lumi peittää maan, Sä sanot ”ollaan yksin maailmassa”. Ei ole järkeä ruveta pettämään, Jos totuutta ei ole olemassa. - Vaihtaisin sanan "ruveta" sanaan "alkaa", koska se kuulostaa kauniimmalta :) ja vaihtaisin isot alkukirjaimet pieniin niillä riveillä, jotka ovat sivulauseita. - "ensimmäinen lumi" sanotaan suomeksi yleensä "ensilumi" Ei koskaan jäädä rehellisiksi, Kun valheettakaan ei voi saada aikaan. Ja silti uskon sinun silmiisi Ja lohduttavan ensilumen taikaan. - En ymmärrä, mitä tarkalleen tarkoitat ensimmäisessä lauseessa ("Ei koskaan jäädä rehellisiksi, Kun valheettakaan ei voi saada aikaan.") - "Ja silti uskon sinun silmiisi ja lohduttavan ensilumen taikaan." on kaunis lause, "aikaan" ja "taikaan" muodostavat kauniin loppusoinnun. Poistaisin tästä lauseesta kuitenkin toisen ja-sanan, jotta sitä ei toisteta liikaa: "Silti uskon sinun silmiisi ja lohduttavan ensilumen taikaan". - Viimeisessä lauseessa, haluatko sanoa "lohduttavaan lumeen" vai "lohduttavaan taikaan"? Jos haluat korostaa jälkimmäistä, niin voit kirjoittaa: "lohduttavaan ensilumen taikaan" (kaksi a-kirjainta) Tuuli kuivattaa märät posket taas Reikä sieluun jää ainiaks Se vain koittaa, jota koskettaa Ja joka kokemus tekee viisaammaks - "ainiaaks" kirjoitetaan kahdella a-kirjaimella - En ihan ymmärrä tätä lausetta: "Se vain koittaa, jota koskettaa" Joka kosketus osuu sydämeen Vastakaikussa vanha sydän lyö Sveitsin juustot kulkee itsekseen Kuuluu aukoissa tuulen vihellys - "Vastakaiussa" on oikea kirjoitusmuoto - "Sveitsin juustot kulkee itsekseen" en ihan ymmärrä... mitä tekemistä juustoilla ja Sveitsillä on tämän asian kanssa? :D Ja mitä tarkoittaa, että juusto kulkee? Onneks, ryppyjä sieluun ei jää. Pelkkä reijät. -> korjaa: "Pelkät reiät".
2016年4月27日
Valtavan hienoja runoja, varsinkin kun niitä ei ole kirjoitettu äidinkielellä! Kielesi on hyvin runollista. Olen kanssasi samaa mieltä, että runoja ei yleensä kannata selitellä, ne vain joko toimivat tai eivät. Mutta tietyissä kohdissa kirjoittaja voi kuvitella ajatuksensa välittyvän lukijalle, mutta huonosta sananvalinnasta tai lauserakenteesta johtuen näin ei käykään. Silloin lukijalle ei tule sitä fiilistä, mitä kirjoittaja on tarkoittanut. Tuo Sveitsin juusto on hyvä esimerkki. Toisissa kielissä se tarkoittaa tiettyä juustotyyppiä, mutta suomen kielessä yleensä mitä tahansa sveitsiläistä juustoa. Jos tarkoitetaan juuri tuota reikäjuustoa (engl. Swiss cheese), se on suomeksi emmentaljuusto. Mutta se ei kuulosta kovin runolliselta! Joskus sitä kutsutaan myös reikäjuustoksi. Tässä juustossa on ”reikiä” tai ”koloja”, mutta ”juuston aukot” ei ole ymmärrettävää, ainakaan jos sanat eivät ole välittömässä läheisyydessä. Hyvää jatkoa sinulle suomen kielen parissa!
2016年5月2日
还未找到你的答案吗?
把你的问题写下来,让母语人士来帮助你!